Toiminta

Toiminta


Yleistä Jouhtenisen metsästysseuran toiminnasta

 

Metsästystä, riistanhoitoa ja muuta toimintaa

Metsästysseuran tärkein toimintamuoto on nimensä mukaisesti metsästys, mutta seuran toimintaan kuuluu metsästyksen ja riistanhoidon lisäksi paljon muutakin joko metsästykseen liittyvää harrastustoimintaa tai muuta toimintaa. Kaikkien jäsenten tulisi osallistua seuran toimintaan kykyjensä ja vointinsa mukaisesti. Jäsenyys seurassa tulisi tuottaa iloa ja hyötyä niin seuralle kuin jäsenellekin. Jäsenyys vaikuttaisi parhaimmillaan kaksisuuntaisesti. Toimintaa suunnitellaan seurassa vuodeksi kerrallaan. Toimintasuunnitelma hyväksytään vuosikokouksessa helmikuussa. Seuran johtokunta laatii ehdotuksen toimintasuunnitelmaksi, jonka vuosikokous hyväksyy omin lisäyksin. Toimintasuunnitelman yhteydessä hyväksytään talousarvio, minkä mukaan myös jäsenmaksun suuruus määräytyy. 

Toimintasuunnitelmassa otetaan kantaa mm. seuraaviin asioihin:

-    riistanhoito
-    riistakannat ja riistalaskennat
-    metsästys
-    ampuma- ja kilpailutoiminta
-    kenneltoiminta
-    koulutus ja neuvonta
-    tiedotus ja yhteistoiminta


Toiminnassamme tärkein on metsästys, joka jakaantuu hirvenmetsästykseen ja muun riistan metsästykseen. 

Ampuma- ja kilpailutoiminta

Ampuma- ja kilpailutoiminta on Jouhtenisen metsästysseurassa ollut suhteellisen aktiivista, ja tähän seuran toimintaan on osallistunut myös joitakin seuran ulkopuolisia henkilöitä. Kesällä pidetään hirvenjuoksuja, jotka ovat viime vuosina muuttuneet hirvihölkäksi. Aikaa ei ole enää otettu lainkaan. Osallistujia on ollut 10-20 ja kisoja kesässä pidetään noin viidet.

Talvella on järjestetty hirvenhiihtoja. Osallistujia on ollut 15-20 kerrallaan ja aseena pienoiskivääri, jota ei ole tarvinnut kantaa mukanaan, niin kuin oikeassa hirvenhiihdossa pitää kantaa.
Seura on osallistunut Karttulan rhy:n hirvenhiihtoihin ja hirvenhiihtoviesteihin yleensä aktiivisimmin Karttulan metsästysseuroista. Hirvimerkkisäännöillä järjestetyt ampumakisat kuuluvat vuosittaiseen toimintaan ja osallistutaan Karttulan rhy:n hirvimerkkikisaan.

Talvella on järjestetty pilkkikisat jäsenille perheineen ja kesällä mato-onkikisat samalla tavalla. Näiden kisojen osanottomäärät ovat olleet korkeahkot (30-50). Kalastuksen lisäksi näihin tapahtumiin kuuluvat perinteisesti kahvi- ja makkaratarjoilut.

Seuran jäsenille perheineen on pyritty järjestämään vuosittain jäsenilta majalla, jossa hyvien tarjoilujen lisäksi on ollut leikkimielinen kisa, jossa lajivalikoimiin on kuulunut mm. tikanheitto, ajanarvaus, tarkkuuskävely, matkan arviointi ja itikantappo.

Vuosittain palkitaan hirvipeijaisissa seuramme paras urheilija ikuisesti kiertävällä "Iso Porkkana" -pokaalilla. Tähän kilpailuun otetaan mukaan noin kymmenen kilpailua, ja pisteitä kertyy kustakin kilpailusta aina sen mukaisesti, miten paljon on seuran jäseniä osallistunut juuri siihen kisaan. Arvokkaimmat kilpailut tässä mielessä on paljon jäseniä mukaan vetävät kisat kuten esim. mato- ja pilkkikisat. 

Kenneltoiminta

Metsästykseen liittyvää toimintaa on myös kenneltoiminta. Seuran alueella on järjestetty muiden pohjois-savolaisten yhdistysten toimesta vuosittain useita koirakilpailuita, joihin on myönnetty järjestämisluvat, jos kisat eivät ole häirinneet omaa toimintaamme liiaksi. Seuran jäsenet ovat toimineet oppaina kisoissa.

Tiedotteet

Seuramme toiminnasta on pyritty ilmoittamaan vuosittain muutamalla jäsenkirjeellä. Omat kotisivut ovat tärkeä tiedotuskanava toiminnastamme.

Tiedot toimintakertomukseen

Vuosittain johtokunta laatii seuran edellisen vuoden toimintakertomuksen, jossa pyritään sanallisen kertomuksen lisäksi myös osoittamaan numeroin, mitä toimintaa meillä on ollut. Tämän takia tulisi jokaisen seuran jäsenen palauttaa toimintapistekortti määräaikaan mennessä seuran sihteerille, jotta kaikki toiminta kirjautuisi muistiin. Mikäli toimintapistekorttia ei palauteta, niin jäsenen katsotaan haluavan tukea seuraa rahallisesti ja osallistuvan näin seuran toimintaan. Kortteja palautuu vuosittain reilut kolmekymmentä ja vajaat parikymmentä jättää syystä tai toisesta kortin palauttamatta.

Linkit

 

Riistanhoito


Riistanhoitosuunnitelma

Riistanhoitojaosto vastaa riistanhoidon käytännön järjestelyistä.
Seuralle on Pohjois-Savon riistanhoitopiirin neuvoja Veijo Miettinen laatinut aikanaan riistanhoitosuunnitelman 1980-luvulla, jota ei ole päivitetty sen jälkeen. Suunnitelman perusajatuksena on se, että seuran alue on jaettu riistanhoitolohkoihin, jotka ovat Punnonmäen, Virmaanpään, Jouhtenisen, Hautolahden ja Kuuselan alueet. Seuran jäsenten pitäisi itsenäisesti hoitaa riistaa omilla lohkoillaan. 

Riistapellot/pöntöt/nuolukivet

Telkänpönttöjä on alueen järville levitetty runsaasti. Hirville on nuolukiviä viety maastoon vuosittain parisenkymmentä kappaletta. Haapoja kaadetaan jäniksien ruokapöytään.

Tempauspäivä riistalle

Riistanhoitopiirin tempaukseen päivä riistalle on osallistuttu vuosittain ja tällöin on viety maastoon nuolukiven lisäksi heinää sekä kaadettu haapoja pupujusseille. 

Pienpetopyynti

Seuralla ja jäsenillä on käytössään noin 40 pienpetojen pyyntiin tarkoitettuja loukkuja, joilla saadaan vuosittain saaliiksi lukuisia supeja ja minkkejä. Pienpetojen pyyntikilpailu järjestetään vuosittain. 

Riistakannan kolmiolaskenta

Riistakannan kehitystä seurataan kolmiolaskennan avulla, joka toteutetaan yhdessä Koskenkylän Riistapoikien kanssa. Kolmio sijaitsee molempien seurojen alueella Matolammen, Koskisen ja Jouhtenisen muodostaessa kolmioitten kärkipisteet. Talvilaskenta on toteutettu lähes joka vuosi, mutta kesälaskennassa on ollut toivomisen varaa. Hirvikantaa seurataan jälkilaskennalla metsästyksen yhteydessä sekä hirvihavaintokortin avulla.